lauantai 10. toukokuuta 2014

Ajatuksia äitiydestä

Näin äitienpäivän aattona haluan kirjoittaa muutaman ajatuksen äitiydestä.
 
Muistan esikoiseni syntymän kuin eilisen. Muistan tunteen, kun lapsi nostettiin rinnoilleni ensimmäisen kerran. Tunteen, kun katseemme kohtasivat ensi kertaa - katseen, jossa oli paljon viisautta. Aivan kuin tämä pieni ihminen olisi tuntenut minut läpikotaisin. Tunsin suurta avuttomuutta vastasyntyneen edessä. Elämä oli alkanut ja minä olin saanut tehtävän.
 
Minulle äitiys on ollut elämäni tärkein, mutta samalla vaativin tehtävä. Sitä ei voi opetella kirjoista, vaan monet asiat opitaan yrityksen ja erehdyksen kautta. Kukaan ei ole täydellinen. Äitiys on elämänpituinen matka, johon liittyy monenlaisia vaiheita. Erityisen siitä tekee se, että se pysyy sydämessä aina. Muistan tässä kohtaa erityisesti niitä äitejä, jotka ovat menettäneet lapsensa. Muistan myös niitä, jotka eivät jostain syystä ole saaneet kokea äitiyttä. Äitiys on monelle hyvin tunnepitoinen asia. Se on hyvin arvokas asia.
 
Kun katson lapsiani, näen heidän silmistään energisen nuoren elämän, täynnä haaveita ja unelmia - iloa. Näen myös viisautta, joka lämmittää sydäntäni. Esikoiseni on jo aikuisuuden kynnyksellä.. <3
 
Äitiydestä ja omasta äidistä olen hyvin kiitollinen!
 
Minä ja äiti.
© Inna Nykänen
 
Hyvää äitienpäivää!
 
 
Mervi

Ei kommentteja :