Löysin jälleen kauppareissulla kortin, jossa on oikeastaan aika täydellinen ajatus! "Elämän ei tarvitse olla täydellistä ollakseen ihanaa". Tämän ajatuksen allekirjoitan täysin! Kortti koristaa työhuoneeni pöytää ja muistuttaa minua monista tärkeistä asioista. Työhuoneessa siksi, jotta katse ehtisi siihen usein viivähtää.
Mutta mikä onkaan täydellistä elämää? Onko sellaista edes olemassa? Jokaisella on tästä varmasti hyvin henkilökohtainen käsitys. Kaikki asiat näyttäytyvät meille hyvin erilaisina, myös ne mitä arvostamme. Hyvään ja onnelliseen elämään sisältyy mielestäni tietynlainen keskeneräisyys. Se, että hyväksyy itsensä sellaisena kuin on ja on kuitenkin avoin vastaanottamaan uusia asioita. Olen tullut entistä vakuuttunemmaksi siitä, että iän karttuessa näkökulmat ikäänkuin avartuvat ja armollisuus myös itseään kohtaan lisääntyy. Vaikeudet varmasti vahvistavat, mutta ei niitä kukaan ylenmäärin elämäänsä toivo. Kyllä jokainen varmasti tietää, että myötätuulessa matkustaminen on paljon helpompaa. Mutta aina ei ole näin. Joskus tuuli on hyvinkin navakka! Myrskyt eivät kuitenkaan kestä ikuisesti vaan niiden jälkeen nousee aina aurinko. Näin minä uskon!
Tähän lopuksi löysin arkistojeni kätköistä ajatuksen, joka sopii mielestäni hyvin tähän aiheeseen.
"Olemalla positiivinen, vastaanottavainen ja kuuntelevainen ymmärrät itseäsi, toisia ja koko elämää paremmin. Näin tulet onnellisemmaksi".
Aurinkoista alkuviikkoa kaikille!
Mervi
