maanantai 23. helmikuuta 2015

Ihana kamala elämä

 
Löysin jälleen kauppareissulla kortin, jossa on oikeastaan aika täydellinen ajatus! "Elämän ei tarvitse olla täydellistä ollakseen ihanaa". Tämän ajatuksen allekirjoitan täysin! Kortti koristaa työhuoneeni pöytää ja muistuttaa minua monista tärkeistä asioista. Työhuoneessa siksi, jotta katse ehtisi siihen usein viivähtää.
 
Mutta mikä onkaan täydellistä elämää? Onko sellaista edes olemassa? Jokaisella on tästä varmasti hyvin henkilökohtainen käsitys. Kaikki asiat näyttäytyvät meille hyvin erilaisina, myös ne mitä arvostamme. Hyvään ja onnelliseen elämään sisältyy mielestäni tietynlainen keskeneräisyys. Se, että hyväksyy itsensä sellaisena kuin on ja on kuitenkin avoin vastaanottamaan uusia asioita. Olen tullut entistä vakuuttunemmaksi  siitä, että iän karttuessa näkökulmat ikäänkuin avartuvat ja armollisuus myös itseään kohtaan lisääntyy. Vaikeudet varmasti vahvistavat, mutta ei niitä kukaan ylenmäärin elämäänsä toivo. Kyllä jokainen varmasti tietää, että myötätuulessa matkustaminen on paljon helpompaa. Mutta aina ei ole näin. Joskus tuuli on hyvinkin navakka!  Myrskyt eivät kuitenkaan kestä ikuisesti vaan niiden jälkeen nousee aina aurinko. Näin minä uskon!
 
Tähän lopuksi löysin arkistojeni kätköistä ajatuksen, joka sopii mielestäni hyvin tähän aiheeseen.
 
"Olemalla positiivinen, vastaanottavainen ja kuuntelevainen ymmärrät itseäsi, toisia ja koko elämää paremmin. Näin tulet onnellisemmaksi".
 
Aurinkoista alkuviikkoa kaikille!
 
Mervi


5 kommenttia :

Hannah kirjoitti...

Viisautta kukkiva posti!

seita kirjoitti...

Annoit ajattemisen aiheita. Olen samaa mieltä, iän myötä tulee armollisemmaksi itselleen ja muillekin. Oppii myös hyväksymään, että vastoinkäymiset kuuluvat elämään.

Hosuli kirjoitti...

Hieno kortti! :)

Täydellisyyden kokeminen on subjektiivista ja riippuu niin monesta asiasta. Oikeastaan koko sana kalskahtaa suorittamiselta, vaikka "täydellinen"- sanaa itsekin joskus käytän kuvaillessani jotakin tapahtumaa, tunnetta tai kokemusta.

Sanana täydellisyys assosioi omassa päässä suorittamiseen, ja suorittamisesta seuraa harvoin mitään hyvää ja mielekästä. Ikävätkin asiat helpottuu, kun tekee asennetsekkauksen. Tai näin ainakin ajattelen!

MERVI kirjoitti...

Kaunis kiitos teille kaikille. Kiva kuulla, että kirjoitukseni herätti ajatuksia. :)

MERVI kirjoitti...

Tämä on totta. Oma suhtautuminen vaikuttaa paljon.Täydellisyyden tavoittelu saattaa pahimmillaan johtaa siihen, että koko elämästä tulee suorittamista.